Metso Paper

Järjestelmä on perusta jämäkälle toiminnalle

Metsolla kumppanit työskentelevät yhteisen tiedon pohjalta

Kunnossapidon kunnollinen ohjaaminen on nykymaailmassa tehokkaan toiminnan edellytys. Kun alihankkijat ja muut kumppanit työskentelevät yhteisten tietojen nojalla, ei pikkuasioista tarvitse kiistellä. Metso Rautpohjassa tästä on jo kahden vuosikymmenen kokemus. Tällä hetkellä Rautpohjan kunnossapitoa ja sen kehitystä luotsaa eteenpäin kunnossapitopäällikkö Jari Immonen.

1990-luvun alkupuolella, silloinen Valmet Rautpohja, nykyinen Metso Paper oli ARROW Engineering Oy:n ensimmäisiä asiakkaita. Ensimmäinen työ ARROW Maintiin kirjattiin elokuun loppupuolella 1993. Vuoden 1994 aikana jo 1034 työtä kulki järjestelmän kautta, ja seuraavana vuonna määrä oli kohonnut 1857 tehtävään. Siitä on edetty niin, että 2012 järjestelmä käsitteli 3084 työtä, ja kumulatiivinen määrä sitten vuoden 1993 aloituksen lähentelee jo neljääkymmentätuhatta.

Silloisella Valmetilla oli selkeä visio siitä, miten kunnossapitoa tulee kehittää. Tie ei kuitenkaan ollut mitenkään helppo, sillä tietokoneet olivat tuohon aikaan vielä lähes kaikille outoja. Lisäksi sitä olivat yritykseen tuomassa nuoret miehet sekä Valmetilla että ARROWilla. Tarvittiin siis sitkeyttä, että vanhempi asentajakunta saatiin mukaan järjestelmää käyttämään ja kehittämään.

Räätälöintiä ja ulkoistamista

Vuoden 1997 tienoo oli monessa suhteessa merkittävä niin Metsolle kuin ARROW Engineerillekin. Valmetin kohdalla tapahtui yritysfuusioita, joiden tuloksena suomalaiset konepajat yhdistivät voimiaan ja lopulta syntyi nykyinen Metso.

Eräs viime vuosikymmenien merkittävä trendi on ollut kunnossapitopalveluiden ostaminen talon ulkopuolelta. Se tapahtui Metsossakin 1990-luvun lopulla. Ulkoistaminen vaati toiminnan johtamisessa jämäkkyyden lisäämistä. Kun samalla tontilla toimii useita yrityksiä ja jopa toistensa kilpailijoita, jokaisen rooli sekä tilatut ja tehdyt työt pitää olla selkeästi kirjattuina.

”Selkeä järjestelmä tuo jämäkkyyttä kaikkeen toimintaan. Tässä tilanteessa alihankkijat tietävät, että me tiedämme kokonaistilanteen hyvin tarkasti, ja kaikesta on luotettavaa dataa”, kertoo kunnossapitoinsinööri Arto Hämäläinen.

Hämäläinen kertoo, että Metson kannalta hyvin tärkeä seikka oli, että kunnossapidon ARROW Maint-ohjelmisto ja siihen kertynyt tieto jäi yrityksen omaisuudeksi. Avoimessa järjestelmässä vikahistoria ei katkea mahdollisessa alihankkijan vaihdoksessa. Myös työtavat ja rutiinit säilyvät, eikä henkilöstön tarvitse opetella uuden järjestelmän koukeroita alkeista saakka.

ARROWilla tehtiin samaan aikaan eräänlainen tuotefuusio. Aikaisemmin ohjelmistoihin oli tehty hyvinkin paljon räätälöintiä kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan. Nyt niitä yhdistettiin niin, että sama versio sopi kaikille. Näin selkeytettiin tilannetta, kun oli vain yksi yhteinen, kehitettävä ohjelmistoversio.

Muistilapuista tablettiin

”Ajat ovat totisesti muuttuneet. Nykyisin huoltohenkilöstö on täysillä mukana järjestelmässä, ja ammattioppilaitoksesta valmistuva asentaja kysyy usein ensimmäisessä työhönottohaastattelussa, millaista kunnossapidon ohjausjärjestelmää käytämme”, kertoo Hämäläinen.

Asentajan tuleekin kokea työtä ohjaava järjestelmä työkaluna, joka tehostaa ja helpottaa omia, päivittäisiä rutiineja. Silloin motiivi käyttää ohjelmistoa on paljon korkeammalla. Koko työilmapiiri on muuttunut paljon kahdessa vuosikymmenessä, aikaisemmin työmääräykset ja tuntikirjaukset kulkivat lapuilla, ja vianetsinnän ja korjausmenetelmien tapaisia ammattiniksejä suorastaan salailtiin.

”Rautpohjassa aikaisin käyttöön otettu, tietokonepohjainen ohjaus on antanut erään erittäin harvinaisen edun. Tehtaalla on nyt käytettävissään luotettava, kahden vuosikymmenen pituinen vikahistoria. Se on saatavissa nopeasti tietokoneelta, se ei unohtele eikä lähde eläkkeelle”, sanoo palvelupäällikkö Heikki Koivula. Hän oli aikanaan päättämässä ARROW Maintin käyttöönotosta Rautpohjassa.

Kenties seuraava askel kunnossapidon kehittämisessä otetaan laitepuolella. Lähivuosina käyttöliittymissä siirryttäneen tablettien ja älypuhelinten maailmaan. Laitteen voi silloin viedä koneen viereen, jopa sen sisälle ja ottaa asiaa valaisevan kuvan. Lisäksi uudet alustat mahdollistavat kunnonvalvontatiedon ottamisen suoraan koneelta, jolloin asentaja voi ladata nämä tiedot suoraan tabletillensa toimenpiteiden arvioimisen pohjaksi.

Asentaja avainasemassa

Kun asentaja tuntee, että kunnossapitojärjestelmä on hänelle tärkeä työkalu, hän ryhtyy käyttämään sitä. Töiden kirjaaminen ei saa olla systeemin sivujuonne, vaan jatkuva mittaus ja edelleen koko menettelystä saatava hyöty saavutetaan vain, jos kaikki mahdollinen tieto syötetään tuoreeltaan koneelle.

“Otimme politiikaksemme sen, että vain ARROW Maintissa oleva työ oli olemassa. Tilaukset kulkevat systeemin kautta, eikä sellaista työtä voi aloittaa, jota ei ole tilattu”, kertoo Hämäläinen. Alkuhankaluudet ja muutosvastarinta opettivat, että käyttöjärjestelmän on oltava helppokäyttöinen. Alussa kysymys oli tottumattomuudesta, mutta yleisesti ottaen on turhaa rakentaa liian mutkikasta menettelyä. Asentajan on hyvä saada keskittyä varsinaiseen ammattiosaamiseensa.

Systemaattisen kehitystyön vuodet 

Kolmen viime vuoden aikana Rautpohjassa on ajettu läpi systemaattista ohjelmaa, jolla huollon ennakoiva toiminta nousee etusijalle. Eräänä välineenä on ollut käyttäjäkunnossapito. Siirtymisen tavoitteisiin kuuluu se, että uusi työ- ja johtamistapa ei nosta tarpeettomasti kustannuksia. Siksi ennen toteuttamista asetettiin selkeät tavoitteet ja toteutettiin kunnollinen benchmarking eri tuotantolaitoksilla. Laitteita järjestelmässä on 424 kappaletta, ja ne on ryhmitelty erilaisiin, kriittisyysanalyysin mukaisiin ryhmiin.

”Vaihdoimme työlajit PSK-standardin mukaisiksi, ja päivitimme kaikki työt, käyttäjätunnukset, laitekannat ja vastaavat ajan tasalle. Samalla nimitettiin pääkäyttäjä, jonka vastuulla on rekisterien pitäminen ajan tasalla”, kertoo Jari Immonen. Seuraavaksi rakennettiin mittarit ja asetimme tavoitteet kunnossapitotominnalle, joilla tavoitteiden toteutumista ja toiminnan kehittymistä voidaan seurata luotettavasti. Niihin kuuluivat käytettävyys, seisonta-aikojen Top10, keskeneräisten töiden määrä, vasteajat sekä ennakoivan ja korjaavan kunnossapidon keskinäiset suhteet.

Käyttäjät mukaan huoltamaan

”Aloitimme käyttäjäkunnossapidon ohjeiden teon vuonna 2009, ja ne ovat nyt käytössä 103:lla isoimmalla koneella. Järjestelmän ideana on, että käyttäjä lukee yksinkertaisimmat mittalaitteet, kuten öljysilmät ja painemittarit sekä kiinnittää huomiota koneen siisteyteen ja selkeästi näkyviin kulumiselle alttiisiin kohtiin. Jotta koneiden käyttäjät saatiin mukaan, järjestelmästä tehtiin mahdollisimman yksinkertainen – vain yhden kentän klikkaaminen riittää”, kertoo projektipäällikkö Eppu Kuusela ARROWilta. Kuusela toimi Metsolla kunnossapidon kehitysinsinöörinä, mutta siirtyi joulukuussa 2012 ARROW Engineeringin palvelukseen.

Järjestelmässä on myös valmiit palaverityökalut, joilla keskeneräiset työt, erilaiset tarkistukset ja muut tiedot saadaan summattua suoraan palavereissa käsiteltäviksi. Myös laskutuksen sujuvan etenemisen varmistamiseksi on harkittu uudet rutiinit, joilla laskujen läpimenoa nopeutetaan. Se on otettu vastaan tyytyväisyydellä myös kunnossapitoa suorittavalla puolella.

”Vikakertomuksissa otettiin käyttöön ARA-raportointi, jotta päästään käsiksi vikojen juurisyihin. Tavanomainen vikaraportti oli liian ylimalkainen tähän tehtävään, joten vian määrittelemiseen piti kehittää systemaattinen luokitustyökalu”, sanoo Immonen. Kuusela korostaa, ettei tällainen menetelmien uudelleenjärjestely onnistu ilman johdon tukea. Myös monet pikkuasiat, kuten käyttäjien kiittäminen oikein tehdystä ennakkohuollosta on tärkeää, jotta motivaatio kasvaa ja uudet työmenetelmät saadaan kattavasti käyttöön.

Bisnesidea on säilynyt

Pekka Pylkkänen ARROWilla vastaa ARROW Maintin liiketoiminnasta. Pylkkänen  kertoo, että vaikka yrityksen toiminnassa oli alkuvaiheessa nyt jo pois jääneitä toimintoja tai rönsyjä, toiminnan perusajatus on säilynyt samana. Perusideana on saada asiakkaiden tuotantolaitoksen kapasiteetista mahdollisimman paljon irti.

”Meidän missiomme on kaluston käyttöasteen kohottaminen. Autamme ymmärtämään prosessien kulkua ja käytettävyyden muodostumista. Kun saamme käytettävyyden esille numeroina, asiakas voi ryhtyä suoriin toimiin ongelmien kitkemiseksi. Viat jäävät mieliin, mutta jos käytettävyyden voi osoittaa olevat 97 prosenttia, ei ole mielekästä väittää, että konerikot olisivat tuotannon pahin ongelma.”

Konkreettisesti näytettävä numerotieto on myös paras mahdollinen argumentti investoinneille. Takaisinmaksuaikoja ei voi vetää hihasta, mutta käytettävyyden numerot indikaattorina ne voi selvästi laskea.

www.metso.com/fi

Tulosta sivu