|
« Takaisin CASE Panda OyAutomaattinen seuranta paljastaa toiminnan häiriöt Pandalla.
Kehittyvä Elintarvike -lehti 2/2004
Tuotantokoneiden automaattinen seuranta tuo esiin vikoja ja pullonkauloja, joiden korjaamisella käyttöastetta ja kapasiteettia voidaan nostaa helposti. Panda Oy käyttää saatuja tuloksia myös investointien suunnitteluun. Automaattinen koneseuranta kerää jatkuvasti tuotantolaitteen käyntitietoa ja summaa sen erilaisiksi tilastoiksi. Näin paljastuvat esimerkiksi pitkät odotusajat, lajinmuutosten ja konerikkojen suhde teholliseen käyntiaikaan. Pandan makeistehdas Vaajakoskella ryhtyi keräämään tietoa manuaalisesti koneiden ajotulosten analysoimiseksi ja tuote-erien vaatiman työajan selvittämiseksi. Alussa tämä työtuntiseuranta tehtiin niin, että käyttäjät kuittasivat erään liittyvän työmäärän sekä erilaisten tuotantohäiriöiden jälkeen niiden keston ja syyt. Menetelmä toimi, ja sen tuloksena oli suuntaa-antavia tietoja, mutta inhimillisten tekijöiden seurauksena kerätty data oli epätarkkaa. "Kun työntekijä on selvittänyt häiriötilanteen ja saanut linjan jälleen täyteen vauhtiin, hän ei ole enää virkeimmillään. Hän saattaa unohtaa kuittauksen järjestelmään tai tekee sen huolimattomasti. Yleisesti manuaalinen kuittaus koettiin raskaaksi, ja sen tulokset olivat epäluotettavia", tuotantojohtaja Hannu Säkkinen kertoo. Jotta luvut ja tilastot olisivat laadultaan parempia, tehtiin päätös siirtyä automaattiseen tiedon keruuseen ja luokitteluun. Ohjelmiston tekijä ja sovelluksen rakentaja löytyi järven vastarannalta, Jyväskylästä. ARROW Engineering Oy sovitti yleisimmin metalliteollisuudessa käytetyn koneseurantaohjelmistonsa elintarviketeollisuuteen. "Tämä meidän ohjelmistomme sopii sekä raskaaseen että kevyeen teollisuuteen. Panda on sikäli kiitollinen elintarviketeollisuuden yritys, että melko suuri osa tuotannosta on luonteeltaan kappaletavaran käsittelyä, esimerkiksi lakritsin valmistusta ja pakkaamista. Silloin automaattisen koneseurannan edut tulevat parhaimmin esiin", ARROW Engineeringin toimitusjohtaja Harri Jernberg sanoo. Tilasto muuttuu euroiksiKullekin koneelle etsittiin mahdollisimman hyvä mittauspiste jo olemassa olevista sähkö- ja ohjauskytkennöistä. Useimmiten koneen rele- tai logiikkaohjauksesta löytyvät jo valmiit parametrit, joiden avulla koneen käynti ja usein häiriön laatukin voidaan tulkita seurantaohjelmalle. Näin vältytään uusilta antureilta ja erityisesti niiden kytkentätyöltä. Järjestelmä tunnistaa ja luokittelee seisokin syyt: suoranaisen konerikon, materiaalin odotuksen, työn valmistelun tai lajinvaihdoksen tai vaikkapa kahvitauon. Esimiesten työ on tärkeää. Heidän on seurattava käyntiraportteja ja päivitettävä seurannan vaatimia tietoja - jos siirrytään kahdesta vuorosta yhteen, koneen käyttöaste putoaa dramaattisesti, ellei seurantaa rukata vastaamaan todellista työaikaa. "Koneseuranta tuo piilevät virhelähteet esiin. Kun ne tulevat näkyville, niiden merkitys on helppo laskea rahana ja panna ne ilkeys- eli kiireellisyysjärjestykseen. Tämä on hyvä keino saada tuotantolinjoista lisää kapasiteettia vähällä rahalla", Säkkinen sanoo. Tiedonkeruun automaattisuus tekee datasta minuutintarkkaa ja lahjomatonta. Ellei häiriökirjausta ole, vikojen tiheys ja merkitys unohtuvat pian. samoin kehittyvän ongelman tihentyneet seisokit paljastuvat seurannalla nopeasti. Usein tällainen havainto katkeaa vuoronvaihdon yhteydessä tapahtuvaan "luonnolliseen tietokatkoon". Datan lahjomattomuus on etu myös tulospalkkausta sovellettaessa; silloin ei ole houkutusta tulkita seisokin syytä, kuten manuaalisessa järjestelmässä. Investointipäätösten tukenaSäkkinen kertoo, että Pandalla koneseurannan tuloksia on käytetty myös investointipäätösten tukena. Kun heikkojen ajotulosten syyt ovat selvinneet ja pullonkaulat saatu esiin, suurienkin koneinvestointien päättäminen on ollut helppoa ja johdonmukaista. Seuraavaksi tilastojen kertomaa tietoa käytettäneen suoraan tuotteen muokkaamiseen. Joidenkin valmistuksessa olevien nimikkeiden kohdalla saattaa olla syytä parantaa niiden ajettavuutta, jotta haluttu nopeus saavutetaan. usein tähän on vain rajalliset mahdollisuudet, sillä makeisten maku tai muu suutuntuma muuttuu herkästi. Joka tapauksessa tieto voidaan kytkeä suoraan uusien tuotteiden kehitykseen ja huomioida jo ennen lanseerausta. Ajettavuuskytkentä on suhteellisen helppo tehdä, sillä useimmista linjoista on saatavissa suoraan tai pienellä työllä valmistusmäärän kertova tieto. Se voi olla kappale- tai metrimäärä, tai se saadaan kiloina pakkauksen vaaituksessa. Jernberg kertoo, että automaattinen tiedonkeruu yleistyy nopeasti elintarviketeollisuudessa, sillä sen edut on yleisesti oivallettu. Jyväskyläläisyritys on toimittanut lukuisia järjestelmiä alalla toimiviin yrityksiin. "Maidon ja lihan jalostuksessa sekä esimerkiksi leipomoteollisuudessa on paljon merkittäviä erikoispiirteitä. Ne vaativat toimittajilta joustavuutta ja asiakkaiden moninaisten tarpeiden ymmärtämistä". Tavoitteena kokonaistehokkuusSäkkinen kertoo, että Pandalla häiriöseurannasta pyritään kohti kokonaistehokkuuden mittaamista. Siinä tarkastellaan käytettävyyttä, nopeutta ja laatua (KNL, englanniksi OEE). Näiden tunnusluvut kerrotaan keskenään, jolloin päästään arvioimaan valmistuksen todellista tehokkuutta sen saavutettavissa olevaan korkeimpaan kokonaiskapasiteettiin. Jos käytettävyyden, nopeuden ja laadun taso on kunkin osalta korkealta kuulostava 85 prosenttia, ollaan silti kaukana koneen tai valmistuslinjan kokonaiskapasiteetista. Laskettaessa 0,85 x 0,85 x 0,85 saadaan tulokseksi vain noin 61 prosenttia, jota ei enää voikaan pitää hyvänä eikä edes tyydyttävänäkään tasona. "Jotta KNL-laskelmasta saadaan luotettava, sen osatekijät on kyettävä laskemaan oikein. Muussa tapauksessa virheet kertautuvat ja tuloksen luotettavuus heikkenee. Ilman automaattista seurantaa käytettävyyttä ei saa esiin kyllin tarkasti", Säkkinen huomauttaa. Kytkentä kunnossapitoonTällä hetkellä Pandan koneseurannassa ei ole suoraa kytkentää kunnossapitotoimeen. Se olisi mahdollista, sillä kunnossapitoa hoitavalla yrityksellään on käytössä myös sama, koneiden käyntiä seuraava ohjelmisto. "Nytkin tieto on saatavilla, sillä kunnossapitäjillä on oikeus lukea koneseurannan keräämiä tietoja. Suoraa datalinkkiä ei kuitenkaan ole", Säkkinen kertoo. Kunnossapitäjän ja tuotannon koneseurantaohjelmistojen ristiinkytkentä toisi tiettyjä etuja. Se antaisi läpinäkyvyyden molempiin suuntiin ja sen avulla olisi mahdollista ennakoida huoltotoimintaa ja kenties vähentää perättäisiä tehdaskäyntejä. Myös kunnossapidon mittaaminen tulisi mahdolliseksi. www.panda.fi « Takaisin
|
