Machine Track antaa dataa
päätösten pohjaksi

Oulun kaapelitehtaalla tuotantolinjojen datakeruu näytti muutamassa viikossa, mihin korjausinvestoinnit kannattaa tehdä. Samalla näkyi myös, kuinka pitkä takaisinmaksuaika näillä toimilla on.

Investointikohteet selville heti

Prysmian Groupin (ent. Draka NK Cables Oy:n) Oulun tehtaalla on ollut käytössä Machine Track vuoden 2011 alusta saakka; koekäyttö alkoi jo kesällä 2010. Tuotannon pahimmat ongelmat ovat jo tulleet esille, ja niille on myös löytynyt hinta. Näin korjausinvestoinneille on osoitettavissa selkeä takaisinmaksuaika.

”Kun tuotannon tieto on selkeänä datana, myös menetetylle tuotantoajalle ja linjakapasiteetille voidaan osoittaa suoraan hinta. On helppo tehdä investointiehdotuksia, kun päätösten taustaksi on vedenpitävää numerotietoa”, sanoo tuotantojohtaja Mikko Tolvanen. Hänen mukaansa kokemukset ohjelmistosta ovat hyvät. Siihen on liitettynä nyt 17 tuotannon päälinjaa, ja järjestelmän antamat mittaustulokset ovat ensimmäiset, luotettavat numerotiedot laitoksen eri osien käyttösuhteista ja käytettävyydestä.

Tehdas käy päättyvässä kolmivuorossa, mutta työnjohto on paikalla vain päivävuorossa. Saattaa mennä viikko, ennen kuin he tapaavat kasvokkain, ja silloin tieto tuotantohäiriöiden syistä viivästyy tai jopa unohtuu. Automaattinen tiedonkeruu poistaa tämän ongelman suurimmalta osin, sillä data siirtyy systeemiin hyvin nopeasti.

Tärkeä OEE

Koko Prysmian-konsernissa kiinnitetään nykyisin suurta huomiota käytettävyysindikaattoriin OEE (Overall Equipment Effectiveness), jossa käytettävyys, nopeus ja laatu ilmaistaan prosentteina ja nämä kerrotaan keskenään. Jos tehdas käy jatkuvasti maksiminopeudella ja tekee täyslaatuista tuotantoa, luvuksi tulee yksi. Esimerkiksi lajinvaihdot pudottavat helposti hyvänkin laitoksen tunnuslukua selkeästi alaspäin.

Tolvanen kertoo, että tehtaalla on jo kokeiltu kahta tuotannonvalvontajärjestelmää, mutta vasta kolmantena sovellettu Machine Track antaa helposti luotettavan OEE:n tunnusluvun. Oulun tehdas on konsernin tehtaista ensimmäisiä, jossa OEE:ta sovelletaan käytännössä, ja kokemuksista halutaan varmasti tietoa myös kaikissa ryhmän tuotantolaitoksissa. Oulun tehtaan tuottavuus on jo aikaisemmin todettu hyväksi, ja sinne on keskitetty valmistusta muiden muassa Baltian ja Pohjoismaiden tehtaista. Se on konsernin pohjoisin tuotantoyksikkö sekä konsernin ainoa asennuskaapeleita valmistava laitos Fennoskandiassa. Se työllistää noin 250 henkilöä. ”Materiaalien ja koneiden hinnat ovat samat kaikille alan eurooppalaisille yrittäjille, eikä energiakustannuksissakaan ole merkittävää eroa. Tehtaiden kilpailukyky syntyy siis koneiden ja ihmisten tuottavuudesta”, Tolvanen sanoo.

Kengät säästyvät

Veteläinen kertoo, ettei järjestelmän hyödyt ole ainoastaan tuotannossa; myös kunnossapito saa selvästi etuja siitä, että käytettävyys näkyy selkeästi numerotietona. Tämä helpottaa kunnossapitotoimien kohdennusta ja ennakointia sekä ongelmien asettamista tärkeysjärjestykseen. Lisäksi uusi järjestelmä hyödyttää työnjohdon ja tuotannon suunnittelun arkipäivää, kun häiriöiden seurannaisvaikutuksista on selvä kuva. Yhden koneen vikaantumisesta seuraava tapahtumaketju on tiedossa, jolloin muutoksiin voidaan ryhtyä välittömästi. ”Vian nopea ja tarkka selvitys sekä sen lähettäminen omassa intranetissä helpottaa ja nopeuttaa kunnossapitoa. Meillä on aika laaja tehdasalue, jolloin hyvä tiedonkulku säästää kenkiä”, toteaa Ari Veteläinen.